Tutkimus- ja kirjahanke: Ensimmäiset tulijat. Afrikkalaisen diasporan varhaisvaiheet Suomessa
On tärkeää sisällyttää myös uudempien muuttoliikkeiden myötä syntyneet yhteisöt osaksi kansallista historiankirjoitusta. Erityisen tärkeää se on sellaisten ryhmien kohdalla, joiden kuulumista suomalaiseen yhteiskuntaa edelleen kyseenalaistetaan jatkuvasti.
Afrikkalaisten ja afrikkalaisen diasporan historiasta Suomessa tiedetään hyvin vähän, vaikka afrikkalaistaustaisia henkilöitä on vaikuttanut Suomessa jo 1800-luvulla ja vaikka nykyään monissa Suomen afrikkalaisyhteisöissä elää jo kolmannen polven suomalaisia. Leila Koivusen kanssa kirjoittamani kirja Ensimmäiset tulijat. Afrikkalaisen diasporan varhaisvaiheet Suomessa on ensimmäinen tieteellinen suomenkielinen teos, joka kokoaa kattavasti afrikkalaisten diasporan historiaa Suomessa 1800-luvun alkupuolelta aina 1990-luvulle, jolloin afrikkalaisyhteisöjen määrä alkoi nopeasti kasvaa.Teos on samalla monipuolinen katsaus ensimmäisinä tummaihoisina eri elämänalueilla vaikuttaneiden yksilöiden kokemuksiin ja siihen, miten heidän läsnäolonsa on muokannut suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Yli kolmesataasivuinen teos sisältää myös runsaan kuvituksen.
Ensimmäiset tulijat ulottuu ajallisesti 1800-luvun alkupuolelta 1990-luvun alkuun, jolloin afrikkalaisten määrä alkoi Suomessakin kasvaa nopeasti. Kirja kertoo niin Suomeen jo ennen maan itsenäistymistä saapuneista taiteilijoista, seikkailijoista ja lähetystyöntekijöiden kasvattilapsista kuin tänne myöhemmin rakkauden, opiskelun tai työn vuoksi asettuneista ihmisistä. Afrikasta ja muualle maailmaan afrikkalaisista ja heidän jälkeläisistään muodostuneista yhteisöistä on tultu Suomeen monista syistä, mutta tänne jäämistä on motivoinut useimmiten rakkaus. Runsaasti kuvitettu teos kuvaa perhe-elämää, opiskelua ja yrityksiä löytää oma paikka työmarkkinoilta. Samalla se esittelee kiinnostavia tieteen, taiteiden ja urheilun ammattilaisia aina näyttämö- ja sirkustaitelijoista muusikoihin ja koripalloilijoihin.
Ensimmäiset tulijat osoittaa, ettei rasismista tulisi Suomessakaan puhua vain seurauksena kasvaneesta maahanmuutosta. Rasismi ja torjutuksi tuleminen sekä yksinäisyys olivat monille ensimmäisistä tulijoista jokapäiväistä arkea ja heidän oli opeteltava tulemaan toimeen suomalaisten tietämättömyyden kanssa. Tällaiset kokemukset määrittävät nykyäänkin monien afrikkalaiseen diaporaan asemoituvien suomalaisten elämää. Tutkimuksemme tuo näkyviin senkin, miten afrikkalaisen diasporan läsnäolo on pakottanut suomalaiset keskustelemaan rasismista. Teoksessa esittelemiemme ihmisten yritykset vastustaa rasismia osoittavat, että heitä voi perustellusti luonnehtia myös antirasistisen toiminnan pioneereiksi ja esitaistelijoiksi Suomessa. Siihen on tarvittu kykyä analysoida ympäristöä ja omia voimia, sekä viisautta ja kärsivällisyyttä opettaa muita.
Tätä tutkimusta on tehty ja kirjaa työstetty yhteistyössä niiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa, joista se kertoo. Esite haastateltaville on ollut ladattavissa täältä. Projektin tietosuojailmoitukseen on voinut tutustua täällä. Suostumuslomake haastateltaville (ladattava WORD-tiedosto).
Esimerkkejä hankkeen yhteistyökumppaneista
Afroeuropeans Net – Network for African European Studies ; Afrofinns ry ; Fest Afrika : Helinä Rautavaaran museo : Helsingin kaupunginmuseo ; Siirtolaisuusinstituutti
